Kirjoittajalta Seurakunta Page 1 of 5

Hämeenlinnan pääkirkko

Toimitukset 13.4.2019 lähtien pääkirkossa

Hämeenlinnan seurakunnan toimitukset siirtyvät seurakuntakodista Matti Alangon kadulta takaisin pääkirkkoon (Erottajakatu 2) 13.4.2019 lähtien.

Kirkon ensivaiheen korjaukset (mm. kirkkosalin ja kellarin välisten ilmavuotojen tiivistys ja kirkkosalin seinien pesu)  tehtiin ennen Suurta Viikkoa, jotta pääsiäisen ajan palvelukset päästään toimittamaan pääkirkossa.

Kiinteistölautakunta tekee yhdessä kirkon kiinteistöpäällikön kanssa suunnitelmia korjausten toteuttamiseksi. Pääkirkon remontoinnista päättää kirkkovaltuusto toukokuun kokouksessa.

Hämeenlinnan pääkirkko Erottajakatu 2

Seurakuntauudistus etenee piispan uudella esityksellä

Kirkollishallitus päätti kokouksessaan 9.4. edelleen jatkaa valmistelua kolmen seurakunnan muodostamisesta Helsingin hiippakuntaan aikaisempaa ehdotusta osittain muuttaen. Aikataulun osalta päätettiin, että muutokset tulevat voimaan 1.1.2021 kaikkien seurakuntien osalta.

Hiippakunnan itäiseen seurakuntaan kuuluisivat nykyiset Lappeenrannan, Kotkan ja Haminan seurakunnat. Ehdotettu itäinen seurakunta on taloudellisesti ja toiminnallisesti eheä kokonaisuus, jolla on mahdollisuus vastata tulevaisuuden haasteisiin ja vaatimuksiin. Seurakunta muodostaa väestöllisesti ja taloudellisesti ortodoksisen kirkon elinvoimaisen osan omalla alueellaan ja vastaa niitä tavoitteita, jotka seurakuntauudistukselle on asetettu.

Lappeenrannan ja Kotkan seurakunnat tukevat uudistusta ja ovat valmiita uuden seurakunnan perustamiseen. Haminan seurakunta suhtautuu kielteisesti yhdistymiseen Lappeenrannan seurakunnan kanssa, mutta olisi valmis yhdistymiseen Kotkan kanssa. Hamina yksin ei ole seurakuntauudistuksen tavoitteiden mukainen kokonaisuus eikä tulisi selviytymään tulevaisuudessa yksin taloudellisista ja toiminnallisista syistä johtuen.

Helsingin seurakuntaan kuuluisivat nykyiset Helsingin, Lahden ja Hämeenlinnan seurakunnat. Lahden seurakunta on ehdottanut vapaaehtoista liittymistä Helsingin seurakuntaan ja Hämeenlinnan seurakunta vaihtoehtoista liittymistä Tampereen seurakuntaan. Hämeenlinnan seurakunnan ehdotus tarkoittaisi siirtymistä Oulun hiippakuntaan. Hiippakuntarajojen muuttaminen ei kuulu kirkollishallituksen toimivaltaan eikä ole muutoinkaan tarkoituksenmukaista ryhtyä toteuttamaan seurakuntien yhdistymistä vuonna 2018 päätettyjen hiippakuntarajojen yli. Hämeenlinnan seurakunta ei yksinään täytä seurakuntauudistuksen taloudellisia ja toiminnallisia tavoitteita, joten sen yhdistyminen yhdessä Lahden seurakunnan kanssa Helsingin seurakuntaan on seurakuntauudistuksen tavoitteiden kannalta oikea ratkaisu. Lahden seurakunta on itse esittänyt vapaaehtoista liittymistä Helsingin seurakuntaan.

Kolmantena seurakuntana jatkaisi nykyinen Turun seurakunta. Lahden ja Hämeenlinnan seurakunnat eivät näe mahdollisuutta yhdistyä Turun seurakunnan kanssa. Molemmat perustelevat kantaansa mm. maantieteellisillä seikoilla ja pitävät ehdotettua seurakuntaa toiminnallisesti mahdottomana erityisesti siksi, että Turun seurakunta vastustaa kaikin keinoin yhdistymistä. Seurakuntien lausuntojen perusteella voidaan olettaa, että vallitsevassa tilanteessa seurakuntauudistuksen tavoitteita olisi vaikea saavuttaa. Lisäksi uusien väestöennusteiden mukaan voidaan olettaa, että Turun seurakunnalla on mahdollisuus täyttää uudistuksen taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet myös omana seurakuntanaan. Koska ehdotettu Helsingin seurakunta poikkeaa aikaisemmasta ehdotuksesta, seurakunnilta tulee pyytää lausunto uudesta ehdotuksesta.

Päätös seurakuntauudistuksesta tehdään viimeistään kirkollishallituksen istunnossa 8.10.2019, kun hiippakunnan piispan ja selvitysmiehen johdolla käydyt sopimusneuvottelut on saatu päätökseen. Sopimusneuvotteluissa käydään keskustelua myös seurakuntien nimistä ja mahdollisista kappeliseurakunnista.

Vuoden 2017 kirkolliskokous teki päätöksen seurakuntarajojen ja -rakenteiden arvioinnista ja tarvittaessa muutoksesta koko kirkon tasolla vuoteen 2020 mennessä. Ensisijaisena tavoitteena on suunnata toiminta, resurssit ja huomio kirkon hengelliseen perustyöhön. Lisäksi uudella seurakuntarakenteella pyritään siihen, että seurakunnat ovat toiminnallisesti ja kulttuurisesti tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia ja taloudellisesti omavaraisia.

Uusien seurakuntien perustaminen, seurakuntien lakkauttaminen ja seurakuntarajojen muuttaminen kuuluvat kirkollishallituksen toimivaltaan. Kirkollishallitus teki 29.11.2018 hiippakuntien piispojen esityksestä ehdotuksen uudeksi seurakuntarakenteeksi ja lähetti sen lausuntokierrokselle seurakuntiin että luostareihin.

Kaikki seurakunnat antoivat lausuntonsa määräaikaan (1.3.2019) mennessä. Hiippakuntien piispat tekivät niiden pohjalta tarkistetun esityksen uudesta seurakuntarakenteesta kirkollishallituksen 9.4. pidettyyn istuntoon.

Hiippakuntien rajat säilyvät muuten entisellään, mutta Tampereen seurakunta liitetään vuoden 2018 kirkolliskokouksen päätöksellä 1.1.2020 alkaen Oulun hiippakuntaan.

Kirkollishallituksen tavoiteaikataulu on koettu seurakunnissa liian kireäksi. Työrauhan ja hyvän lopputuloksen varmistamiseksi kirkollishallitus otti seurakuntarakenteen uudistukseen vuoden aikalisän. Uudet seurakunnat aloittavat toimintansa 1.1.2021. Seurakunnilla on kuitenkin mahdollisuus aloittaa yhdistymisneuvottelut nopeammallakin aikataululla.

Diakonia-aamiaista tarjolla

Perjantaina 29.3. klo 8.00-10.00 seurakuntakodilla (Matti Alangon katu 11 A) on tarjolla maistuvaa aamupuuroa kahvin tai teen ja voileipien kera.

Tervetuloa!

Kanta-Hämeen käräjäoikeuden tuomio kavallusasiassa

Kanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi 5.3.2019 seurakunnan entiselle työntekijälle törkeästä kavalluksesta ehdotonta vankeutta 2 vuotta 8 kuukautta. Lisäksi seurakunnan entinen työntekijä tuomittiin korvaamaan seurakunnalle täysimääräisesti kavalletut varat sekä perusteettomasti kahdelle aputyöntekijälle maksettuja palkkoja korkolain 4.1 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 9.3.2017 lukien sekä seurakunnan oikeudenkäyntikulut.

Tuomio ei ole lainvoimainen. Valitusaika tuomiosta on 30 päivää.

Uutta tietoa oman uskonnon opetuksesta

Uskonnonopetuksella ja -opettajilla on tärkeä rooli kotien uskontokasvatuksen tukemisessa, havaitsi apulaisprofessori Pekka Metso tutkimuksessaan.

Ortodoksisten lasten ja nuorten vanhemmat arvostavat oman uskonnon opetusta. Vanhempien mukaan uskonnonopettajilla on erittäin tärkeä rooli lasten ortodoksisen identiteetin vahvistajina. Monet vanhemmat ovat tietoisia haasteista ja paineista, joita kouluympäristö synnyttää heidän vähemmistöön kuuluvien lastensa elämässä. Nämä asiat selviävät Itä-Suomen yliopiston teologian osastossa apulaisprofessorina työskentelevän Pekka Metson vasta ilmestyneessä tutkimuksessa.

Metso selvitti tutkimuksessaan yhtäältä sitä, miten suomalaiset ortodoksisten lasten vanhemmat kokevat lastensa ortodoksisuuden tulemisen näkyväksi kouluyhteisössä uskonnonopetuksen kautta. Toiseksi hän tarkasteli vanhempien käsityksiä uskonnonopetuksen vaikutuksesta lasten uskonnolliselle identiteetille.

– Uskonnonopetus on Suomessa pakollinen kouluaine. Monista muista maista poiketen ainetta opetetaan meillä eriytetysti eli ryhmät järjestetään oppilaitten oman uskonnon mukaan. Ortodoksisten lasten vanhemmille tämä järjestely näyttää sopivan hyvin, Metso kertoo.

Ortodoksinen kirkko on vuosien ajan tuonut voimakkaasti esiin oman uskonnon opetuksen merkityksen lasten ja nuorten ortodoksiselle identiteetille.

– Jos kirkko on painottanut uskonnonopetuksen arvoa, samoin tekevät vanhemmatkin. Yli puolet tutkimukseeni osallistuneista vanhemmista kertoi arvostavansa uskonnonopetusta varauksetta. Pieni osa tutkimukseen osallistuneista vanhemmista toi esille kielteisiä kokemuksia, lähinnä opetusjärjestelyihin liittyen. Yksittäisissä tapauksissa uskonnonopettajan toiminta ja suhtautuminen lapsiin herätti vanhemmissa ärtymystä, Metso kuvailee.

Uskonnonopetuksen järjestäminen normaalin koulupäivän ulkopuolella, siirtyminen toiselle koululle uskonnonopetusta varten ja tuntien epäsäännöllisyys olivat aineistosta nousevia keskeisiä epäkohtia. Uskonnonopetuksen järjestelyt, kuten erilainen lukujärjestys ja muut poikkeavuudet tekevät näkyväksi ortodoksilasten kuulumisen vähemmistöuskontoon.

– Aineistoni tuo esille ruohonjuuritason kokemuksen siitä, miten kuuluminen vähemmistöön ja uskonnon näkyminen koulussa johdattavat perheitä pohtimaan omaa suhdettaan ortodoksisuuteen. Monet vanhemmat pohtivat lastensa kokemusten kautta uskonnon henkilökohtaista, yksityistä, julkista ja yhteisöllistä luonnetta. Jos tämä johtaa perheen sisäiseen keskusteluun ortodoksisen perinteen merkityksestä, on sillä uskonnollista identiteettiä vahvistava vaikutus, Metso kertoo.

Aiemmissa tutkimuksessa on havaittu, että lapset saattavat kokea vähemmistöön kuulumisen kielteisenä. Yksinäisyyden kokemus ja erilaisuuden synnyttämä ahdistus ovat osa monen uskonnolliseen vähemmistöön kuuluvan lapsen elämää Suomessa.

– Ehkä tietoisuus vähemmistöön kuulumisesta selittää sitä, että monet vanhemmat ovat epävarmoja omassa uskontokasvattajan roolissaan. Monet heistä pitävät uskonnonopetusta tärkeänä sen takia, etteivät itse koe osaavansa toimia lastensa uskonnollisina kasvattajina. Uskonnonopettajilla näyttäisi siis olevan suurempi vastuu oppilaittensa identiteetin tukemisesta, kuin mitä opetussuunnitelmaan on kirjattu. Vanhempien kuvausten perusteella uskonnonopettajiin ollaan pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä, toteaa Metso.

Pekka Metson tutkimus ilmestyi alkuvuodesta 2019 brittiläisessä uskonnonopetuksen tutkimuksen aikakauskirjassa Journal of Religious Educationissa. Tutkimukseen voi tutustua osoitteessa https://link.springer.com/article/10.1007/s40839-019-00075-5

Lähde: ort.fi

Kysely vuonna 2018 kristinoppileirin käyneille nuorille

Teen Itä-Suomen yliopistossa tekemääni käytännöllisen teologian alan pro gradu -työtä ja siihen liittyvää kyselyä. Kyselyn tarkoituksena on selvittää millaisia kokemuksia kristinoppileirin kesällä 2018 käyneillä nuorilla leiristä on. Samalla saadaan tietoa siitä, mitkä asiat leireillä onnistuivat, missä olisi parantamisen varaa ja mihin asioihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

  • Jos kävit kriparin vuonna 2018, voisitko ystävällisesti vastata kyselyyn sähköisen linkin kautta.
  • Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia.

  • Vastausaikaa on 10.1.2019 asti.

Mitä useampi kesällä 2018 leirin käynyt nuori vastaisi kyselyyn, sen parempi. 

Essi Liesma
opiskelija
Itä-Suomen yliopisto
kyselyn toteuttaja ja vastausten käsittelijä

 

Seurakuntajakouudistuksen eteneminen

Kirkollishallitus päätti kokouksessaan 29.11.2018 jatkaa seurakuntajakouudistusta kirkolliskokouksen päätösten ja linjausten mukaisesti.

Hiippakunnan piispa on esittänyt kirkollishallitukselle, että Hämeenlinnan, Lahden ja Turun ortodoksiset seurakunnat muodostaisivat uuden seurakunnan niin, että Lahden ja Hämeenlinnan seurakunnat yhdistetään Turun seurakuntaan. Uuteen seurakuntaan muodostettaisiin tarvittava määrä kappeliseurakuntia vastaamaan ja hoitamaan seurakunnan perustehtävää paikallistasolla.

Kirkollishallitus pyytää seurakuntien valtuustoilta lausunnot esityksestä 15.2.2019 mennessä. Valtuusto kokoontuu vuoden 2019 ensimmäiseen ylimääräiseen kokoukseen tammikuun lopulla päättämään lopullisesta lausunnosta.

Lausuntojen pohjalta kirkollishallitus tekee lopullisen päätöksen uusista seurakunnista ensi huhtikuun kokouksessaan.

 

Tiedote seurakuntalaisille

Kanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi 5.12.2018 seurakunnan entisen työntekijän kavalluksesta 60 päivän ehdolliseen vankeuteen 3 vuoden koeajalla. Käräjäoikeus lisäksi velvoitti tuomitun korvaamaan seurakunnan oikeudenkäyntikulut. Käräjäoikeus oli jo aiemmin tuominnut työntekijän korvaamaan seurakunnalta kavaltamansa rahat.

Seurakunta teki seurakunnan varojen väärinkäytöstä tutkintapyynnön poliisille asian tultua ilmi loppusyksystä 2017. Poliisin esitutkinnan seurauksena syyttäjä nosti asiassa syytteen entistä työntekijää vastaan.

Työntekijä oli seurakunnassa työsuhteessa vuonna 2017. Työsuhdetta ei jatkettu koeajan jälkeen.

Käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen ja tuomitulla on mahdollisuus valittaa siitä hovioikeuteen.

Nyt käsitelty asia ei liity laajempaan kavallusasiaan, joka on vielä syyttäjällä syyteharkinnassa.

Lisätietoja asiassa antaa kirkkoherran toimen hoitaja Jonas Bergenstad, puh. 0400330484.

Jumalanpalvelukset siirtyvät seurakuntakodille

Hämeenlinnan seurakunnan pääkirkko on asetettu käyttökieltoon 14.11.2018 alkaen toistaiseksi.
Käyttökiellon aikana jumalanpalvelukset ja muut pyhät toimitukset toimitetaan seurakuntakodilla, Matti Alangon katu 11 A, Hämeenlinna.

Hämeenlinnan ortodoksisen kirkon kunto- ja sisäilmatutkimukset

Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunta on teettänyt Hämeenlinnan ortodoksista kirkkoa koskevat kuntotutkimuksen ja sisäilmatutkimuksen. Kuntotutkimuksen on tehnyt Kiwa Inspecta, raportti päivätty 11.4.2018 ja sisäilmamittaukset Raksystems Insinööritoimisto Oy, raportti päivätty 1.10.2018.

Molemmissa tutkimuksissa on havaittu mikrobivaurioita kellaritiloissa, kellarin maanvastaisessa seinärakenteessa ja pintamateriaalissa sekä kellarin sisäilmassa kohonneita mikrobipitoisuuksia. Merkkiainekokeella kuntotutkimuksessa on havaittu ilmayhteys välipohjan ja ulkoseinän liitoskohdan ja läpivientien kautta ensimmäisen kerroksen tiloihin. Sisäilmamittauksissa kohonneita mikrobipitoisuuksia havaittiin lasten leikkihuoneessa ja kaikissa tutkituissa tiloissa havaittiin ulkoilman lajistosta poikkeavaa kosteusvaurioihin viittaavaa lajistoa.

Raksystems arvioi vaurioiden vaikutusta sisäilman laatuun 13.11.2018 päivätyssä arviossaan altistumisolosuhteista seuraavasti: ”Altistumisen arviointi on tehty Valviran ohjetta ”Ohje asunnon terveyshaitan selvittämisprosessiin, 4/2017” kohta 5.8 ”Terveyshaittaa aiheuttavan olosuhteen arviointi” mukaillen, taulukko liitteenä.

Sisätilat ovat olleet tutkimusten yhteydessä tehtyjen mittausten mukaan pääosin alipaineiset ulkoilmaan nähden. Sisätilojen ollessa alipaineiset ulkoilmaan nähden voivat maaperän epäpuhtaudet sekä rakenteissa havaitut epäpuhtaudet kuten mikrobit, mineraalivillakuidut ja rakennusmateriaalipöly kulkeutua sisäilmaan.

Rakennuksessa on todettu mikrobivaurioita ensimmäisen kerroksen alapohjassa ja kellarikerroksen maanvastaisessa seinärakenteessa. Lisäksi ulkoseinärakenteessa on todettu viitteitä mikrobivaurioista. Alapohjan ja ulkoseinän eristetilasta on todettu merkkiainekokeilla ilmayhteys sisäilmaan. Lisäksi kellaritiloista on todettu ilmayhteys välipohjan epätiiviyskohtien kautta ensimmäisen kerroksen tiloihin. Sisäilmamittauksissa havaittiin kaikissa tutkituissa tiloissa ulkoilmasta poikkeavaa, kosteusvaurioihin viittaavaa mikrobistoa. Kellaritiloissa todettiin ulkoilman pitoisuuksia korkeammat mikrobipitoisuudet. Kellaritiloissa havaittiin lisäksi mikrobiperäistä hajua.

Tiloissa oleskeltaessa altistuminen mikrobiepäpuhtauksille on todennäköistä.”

Toimenpide-ehdotuksiksi Raksystems raportissaan esittää, että: ”Alapohjassa ja maanvastaisessa seinärakenteessa todetut mikrobivaurioituneet eristeet tulee poistaa ja rakenteet uusia kosteusteknisesti toimiviksi. Rakenteet on suositeltavaa korjata koko alaltaan, sillä herkästi vaurioituvat eristemateriaalit maata vasten olevissa rakenteissa ovat riskirakenne.

Ulkoseinärakenteen osalta suositellaan lisätutkimuksia vaurioiden laajuuden selvittämiseksi. Mikäli vaurioita todetaan eristeissä laaja-alaisesti, suositellaan eristeiden vaihtamista ja rakenteen kosteusteknisen toiminnan varmistamista. Kosteusteknistä toimintaa voidaan parantaa esimerkiksi lisäämällä rakenteeseen tuuletusväli ulkoverhouksen taakse.

Välipohjan osalta suositellaan tiivistystoimenpiteitä, että ilmavuodot kellaritiloista sisäilmaan eivät ole mahdollisia.

Korjaustoimenpiteet tulee tehdä erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti.”

Toimenpiteiden kiireellisyyteen Raksystems esittää: ”Arvion ja tutkimusten perusteella suositellaan, että korjausten suunnittelu aloitetaan viipymättä. Mahdollisia väliaikaisia toimenpiteitä altistumisen vähentämiseksi suositellaan toteutettavaksi ennen varsinaisia korjaustoimenpiteitä. Väliaikaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi tilojen ylipaineistaminen, osittainen tilojen käytöstä poisto ja tiivistystoimenpiteet. Myös väliaikaiset korjaustoimenpiteet tulee tehdä erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti.”

Hämeenlinnan ortodoksinen kirkko (Erottajakatu 2) on tästä päivästä lukien käyttökiellossa siihen asti, kunnes tutkimusten ja riskinanalyysin esittämät toimenpiteet on suoritettu. Jumalanpalvelukset ja pyhät toimitukset toimitetaan toistaiseksi seurakuntakodilla osoitteessa Matti Alangon katu 11 A.

Valtuusto on kokouksessaan 13.11. pyytänyt seurakunnanneuvostoa ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin. Seurakunta on aloittanut korjaustöiden laajuuden selvittämisen yhteistyössä sisäilma-asiantuntijoiden kanssa sekä yhteistyön työterveyshuollon kanssa. Neuvosto käsittelee asiaa seuraavassa kokouksessaan ja ilmoittaa jatkotoimenpiteistä vuoden loppuun mennessä.

Lisätietoja antaa kirkkoherran toimen hoitaja Jonas Bergenstad, jonas.bergenstad@ort.fi, puh. 0400 330 484.

Page 1 of 5

Powered by WordPress & Theme by Anders Norén